home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Euroscene 1 / Euroscene 1.iso / diskmags / finnish / saku3_11_93.lha / txt / DTP < prev    next >
Text File  |  1993-11-04  |  26KB  |  825 lines
  1. 9
  2. 0
  3. 0 layout.pic 0 0
  4. 7 layout2.pic 0 16
  5. 13 pstream 0 96*
  6. [AmigaGuide®-versio on olemassa·TMJJ]
  7.  
  8.  
  9.  
  10.  
  11.  
  12.  
  13.  
  14.  
  15.  
  16.  
  17.  
  18.  
  19.  
  20.  
  21.  
  22.  
  23.  
  24.  
  25.  
  26.  
  27.  
  28.  
  29.  
  30.  
  31.  
  32.  
  33.  
  34.  
  35.  
  36. ·····································
  37. ·····································
  38. ·· Kuinka luot  ·····················
  39. ·· täydellisen DTP-dokumentin ·······
  40. ·····································
  41. ······························[ AVS ]
  42. · 1. Perusasiat ·····················
  43. ·····································
  44.  
  45. DTP  (Desk  Top  Publishing) tarkoit-
  46. taa  kirjaimellisesti työpöytäjulkai-
  47. sua.  Vielä  muutamia  vuosia  sitten
  48. lehdet  oli  pakko  teettää kirjapai-
  49. noilla ­ korkeintaan  teksti  saatet-
  50. tiin tuoda levykkeellä latojalle.
  51.  
  52. Painotuotteen    painaminen   noudat-
  53. ti/noudattaa  perinteisesti seuraavaa
  54. menettelyä:  teksti  tuodaan latojal-
  55. le, joka kirjoittaa sen koneelle. Ko-
  56. ne  sylkee  sisuksistaan ulos palstat
  57. esimerkiksi    korkearesoluutioisella
  58. lämpökirjoittimella.  Palstat valote-
  59. taan  sen  jälkeen UV-valolla filmil-
  60. le,  joka kehitetään. Terävillä veit-
  61. sillä  aseistetut  taittajat leikkaa-
  62. vat palstat ja kuvat erilleen läpinä-
  63. kyville  muovilappusille ja koostavat
  64. niistä  valmiin  sivun  valopöydällä.
  65. Työ  on  hankalaa ja taitoa vaativaa.
  66. Esimerkiksi hiusviivat tehdään muovi-
  67. kalvolle  teipillä,  jonka paksuus on
  68. millin  osia. Kalvot asetetaan metal-
  69. lilevyjen päälle, levyt valotetaan e-
  70. delleen   UV-valolla  ja  valottuneet
  71. kohdat syöpyvät hieman alemmaksi. Le-
  72. vyt  laitetaan  offset-painokoneeseen
  73. ja tuloksena on valmis painotuote.
  74.  
  75. DTP  muuttaa  oleellisesti hankalinta
  76. työvaihetta.    Sivut  ja  artikkelit
  77. kirjoitetaan  ja  taitetaan  tietoko-
  78. neella  (joka poistaa uudelleen- kir-
  79. joittamisen  tarpeen)  ja tulostetaan
  80. toimiston  omalla  laserilla. Suurem-
  81. mat  erät  kiikutetaan  painoon, joka
  82. tulostaa  ne  suoraan  ns. kuvausval-
  83. miille  (camera-ready)  kalvolle (eli
  84. kalvolle,  jonka  avulla metallilevyt
  85. valotetaan  eli kuvataan). Se leikkaa
  86. huomattavasti    julkaisukustannuksia
  87. ja  koska nykyiset DTP-ohjelmat osaa-
  88. vat    tehdä  CMYK-  värierottelunkin
  89. oma-aloitteisesti,  poistuu myös tämä
  90. suuri  menoerä.  Ennenhän värierotte-
  91. lu  maksoi  hunajaa ja koska jokainen
  92. väri   tarvitsee  oman  painolevynsä,
  93. taittajien  oli saatava käsin väriku-
  94. vat täsmälleen samaan paikkaan jokai-
  95. selle kuvausvalmiille kalvolle.
  96. Ei  niin  hyvää  ettei  jotain pahaa-
  97. kin.  Kun  innokas  loppukäyttäjä saa
  98. DTP-laitteiston työpöydälleen, tulok-
  99. sena on todennäköisesti A4 joka näyt-
  100. tää  kymmenine erilaisine fontteineen
  101. (kirjasinlajeineen)  lähinnä  lunnas-
  102. vaatimukselta. Loppukäyttäjän löydet-
  103. tyä  ohjelmasta reunojen tasaukset ja
  104. tekstin  asettelun  kuvan  ympäri  on
  105. jokainen sivunumerokin väännetty pal-
  106. loksi.  Jotta loppukäyttäjä saisi sa-
  107. nomansa  perille on hänen opiskeltava
  108. hieman  DTP:n  perusasioita.  Julkai-
  109. sun  viemisestä  painoon suoraan oman
  110. koneen  kovalevyltä löytyy paljon ne-
  111. gatiivisia  esimerkkejä: Petteri Jär-
  112. vinen kehuu Tietokonevirukset-kirjan-
  113. sa  alkupuheessa  luoneensa koko kir-
  114. jan  itse DTP:llä. Sen huomaa. Suomen
  115. kieli  pettää pahasti esimerkiksi sa-
  116. nan "hälytys" kohdalla, jonka PJ kir-
  117. joittaa  itsepäisesti kahdella yyllä.
  118. Kuka  tahansa  latoja  tai oikolukija
  119. olisi  huomannut  virheen. Hetki sit-
  120. ten  markkinoille  tunkeutunut Hakke-
  121. ri-lehti  on  vielä  onnettomampi ta-
  122. paus. Se rikkoo jokaista hyvän layou-
  123. tin   (sivunsuunnittelun)  perussään-
  124. töä.
  125.  
  126. ·····································
  127. · 2. Leipäteksti ····················
  128. ·····································
  129.  
  130. Leipäteksti  (body  text) on dokumen-
  131. tin  perusteksti. Se, missä asiat pu-
  132. hutaan. Sen on oltava ensinnäkin vir-
  133. heetöntä   ja  toiseksi  järjellistä.
  134. Teksti  kannattaa  lukea kuvaruudulta
  135. useaan  kertaan  ja siitä on hyvä ot-
  136. taa  vedos  printterille  ennen  kuin
  137. sen  taittaminen  (pagesetting,  page
  138. makeup) sivuille aloitetaan. Paperil-
  139. ta  virheet  löytyvät  usein paremmin
  140. kuin välkkyvältä ruudulta.
  141.  
  142. Tekstissä  on muistettava muutama pe-
  143. russeikka, jotka poikkeavat käsinkir-
  144. joitetusta  tai koneella kirjoitetus-
  145. ta  tekstistä.  Yksi  niistä on väli-
  146. lyönti  välimerkin,  kuten pilkun tai
  147. pisteen  jälkeen. Aloittelevat tieto-
  148. koneella  kirjoittajat jättävät väli-
  149. lyönnin  yleensä  pois,  koko  ikänsä
  150. kirjoituskoneella  kirjoittajat  taas
  151. käyttävät kahta välilyöntiä.
  152.  
  153. Kun  kirjoitat  dokumenttia, on paras
  154. käyttää  juuri  sitä  tekstinkäsitte-
  155. lyohjelmaa josta eniten pidät. Sivun-
  156. taitto-ohjelmasi     sisäänrakennettu
  157. tekstinkäsittely  ei  välttämättä ole
  158. paras  mahdollinen.  Jotkut teksturit
  159. osaavat  myös rajoitettuja sivuntait-
  160. totoimintoja  (Microsoft  Word, Final
  161. Copy  ym.) ja pieniin julkaisuihin se
  162. voi  olla  parempi  ratkaisu kuin to-
  163. dellinen  DTP-ohjelma  (Aldus PageMa-
  164. ker,  QuarkXPress,  Microsoft Publis-
  165. her, PageStream ym.)
  166.  
  167. Tekstiä  kirjoitettaessa ei pidä aja-
  168. tella  layouttia, sisennyksiä, koros-
  169. tuksia,  alleviivauksia  eikä  mitään
  170. muuta  kuin pelkkää tekstiä. Koriste-
  171. lun  aika  on myöhemmin. Murphyn lain
  172. mukaan  tekstinkäsittelyohjelman  si-
  173. vunmuotoilutoiminnot    eivät   näytä
  174. lainkaan  oikealta valmiissa dokumen-
  175. tissa.  On otettava huomioon myös se,
  176. että  tavalliset  DOS-ohjelmien käyt-
  177. tämät  kuvaruutufontit  ovat  tyyppiä
  178. non-proportional,  eli kaikki kirjai-
  179. met  vievät  saman  verran tilaa. Kun
  180. teksti  siirretään  proportional-fon-
  181. teille,  kaikki sisennykset ja rivin-
  182. tasaukset    menevät  uusiksi.  Tästä
  183. syystä on aina käytettävä tabulaatto-
  184. ria  kun  tekstiä  tasataan useisille
  185. sarakkeille.
  186. ·····································
  187. · 3. Fontit ·························
  188. ·····································
  189.  
  190. Eri   kirjasinlajit  (fonts,  typefa-
  191. ces)  mahdollistavat sanomasi muotoi-
  192. lun  helposti  sulavaksi.  Pääsääntö:
  193. yhdellä  sivulla saa olla korkeintaan
  194. kaksi  eri  fonttia.  Lisäksi  näiden
  195. fonttien tulee olla käytössä eri tar-
  196. koituksessa,  kuten toinen leipäteks-
  197. tiä  ja  toinen väliotsikoita varten.
  198. Sanoja  ei saa korostaa kirjoittamal-
  199. la  niitä  esim.  Timesillä Courierin
  200. sekaan.
  201.  
  202. Fonttikoko   määritellään  useimmiten
  203. pisteinä. Leipätekstin fonttikoon tu-
  204. lisi  olla  9  ja 11 pisteen väliltä.
  205. Rivivälin    (leading)  pitäisi  olla
  206. noin  1.1  kertaa  tekstin pistekoko,
  207. pitkillä  riveillä  1.2-kertainen. 11
  208. pisteen  tekstillä 12 pisteen rivivä-
  209. li  saattaa olla juuri ja juuri sopi-
  210. vissa  rajoissa. Toisaalta sopiva ri-
  211. viväli  riippuu  fontista.  Joillakin
  212. fonteilla    on    pienempi    x-koko
  213. (x-height,  pienen  x-kirjaimen  kor-
  214. keus).  Nämä  fontit luovat harvemman
  215. vaikutelman  kuin  esim. Times Roman,
  216. jonka  x-koko on suhteellisen korkea.
  217. Pienen   x-koon  omaavilla  fonteilla
  218. voidaan  käyttää pienempää riviväliä.
  219.  
  220. Leipätekstissä   tulisi  käyttää  se-
  221. rif-fonttia,  koska sen luettavuus on
  222. yleensä    parempi    kuin  sans  se-
  223. rif-fonttien.  Serif  tarkoittaa pie-
  224. niä  levennyksiä  kirjaimen  viivojen
  225. päissä   (pääteviivoja).
  226.  
  227. Sans  serif taas  tarkoittaa fonttia,
  228. jossa näitä väkäsiä ei ole.  (Sans  =
  229. ilman.)  Sans serif-fontteja  on taas
  230. parempi  käyttää   otsikoinneissa  ja
  231. sellaisissa lyhyissä tekstinpätkissä,
  232. joiden   halutaan  erottuvan   muusta
  233. tekstistä, esimerkiksi ingressit  eli
  234. varsinaista tekstiä edeltävät johdan-
  235. not.
  236.  
  237. Poikkeuksellisesti
  238. sans  serifiä  suositellaan käytettä-
  239. väksi  telefax-sanomissa ja papereis-
  240. sa,    jotka  tullaan  valokopioimaan
  241. useita   kertoja  peräkkäin.  Tällöin
  242. pistekoon on oltava vähintään 12 pis-
  243. tettä. Serif-fonttien pääteviivat se-
  244. koittuvat  telefaxin pienen dpi-luke-
  245. man  (dots  per inch eli kuvapisteitä
  246. tuumalla)  takia  (yleensä  noin  150
  247. dpi) takia epäselviksi klönteiksi pa-
  248. perilla.  Valokopioissa  taas kirjai-
  249. met  välillä  paksunevat  ja  välillä
  250. ohenevat   joten  vältä  paksunnettua
  251. tekstiä ja kapeita kirjasinlajeja.
  252.  
  253. Toisia  fontteja,  kuten  esim.  Caps
  254. Lithographic  Bold, ei taas ensinkään
  255. ole  suunniteltu  leipätekstiä varten
  256. vaan  ne  on  tarkoitettu otsikoiksi.
  257. Edellämainittu  fontti pääsee oikeuk-
  258. siinsa vasta pistekoon kasvaessa kym-
  259. meniin  pisteisiin.  Vielä erikoisem-
  260. pia  ovat  fontit kuten Symbol, Wing-
  261. dings  ja Dingbat, jotka eivät sisäl-
  262. lä  kirjaimia  lainkaan. Lisää näistä
  263. myöhemmin.
  264.  
  265. Kirjoituskoneesta   tuttu  fontti  on
  266. Courier.  Se  on non-proportional eli
  267. kaikki merkit vievät saman verran ti-
  268. laa.  Sitä  syrjitään usein, mutta e-
  269. rittäin   virallisissa  dokumenteissa
  270. se on erinomainen; vanha kirjoitusko-
  271. neen  arvokkuus elää edelleen. Lisäk-
  272. si  sillä  on proportional-fontteihin
  273. nähden  se etu, että se mitä näet ku-
  274. varuudulla  on  se mitä saat paperil-
  275. le.  Vaikka ohjelma olisi nimellises-
  276. ti  WYSIWYG (What You See Is What You
  277. Get  eli  mitä  näet,  sitä saat), ei
  278. proportional-fonttien   kanssa  voida
  279. kuvaruudulta  tarkasti  sanoa esimer-
  280. kiksi  ovatko rivit täsmälleen samal-
  281. la kohtaa vai alkaako toinen rivi pa-
  282. ri millimetriä toista riviä aikaisem-
  283. min.
  284.  
  285. Kirjoituskoneen   muisto  elää  edel-
  286. leen  esimerkiksi  ajatusviivojen  ja
  287. heittomerkkien kohdalla. Useimmat ny-
  288. kyiset  tekstinkäsittelyohjelmat  si-
  289. sältävät  omat  merkkinsä  heitto- ja
  290. lainausmerkiksi  joten  " (shift-2 u-
  291. seimmissa    näppäimistöissä)  joutaa
  292. tällöin  roskikseen. Muista myös että
  293. -  ei  ole ajatusviiva (em dash) vaan
  294. tavuviiva  (en  dash). Ajatusviiva on
  295. tavuviivaa pidempi.
  296.  
  297. Otsikoiden   teko  fonteilla  on  oma
  298. alansa.  Usein  esimerkiksi  ison V:n
  299. ja  sitä  seuraavan  pienen kirjaimen
  300. väli  kasvaa otsikoissa liian suurek-
  301. si.  Tällöin  seuraavaa kirjainta tu-
  302. lee  siirtää  lähemmäksi V:ta. Jotkut
  303. harrastavat  tässä yhteydessä nk. li-
  304. gatuuraa  eli  kahden kirjaimen sito-
  305. mista  yhteen (esim. fi:ssä i:n piste
  306. sitoutuu  f:n kaareen). Näitä toimin-
  307. toja  voi  etsiskellä ohjelmasta ker-
  308. ning pairs tai ligature-hakusanan al-
  309. ta.  Yhdistämällä  kirjaimia  samaksi
  310. kokonaisuudeksi  voidaan  hätätapauk-
  311. sessa  nopeasti luoda vaikkapa pieni-
  312. muotoinen logo.
  313.  
  314. ·····································
  315. · 4. Rivien muotoilu ················
  316. ·····································
  317.  
  318. Rivit  voidaan  yleensä tasata vasem-
  319. man   reunan  (left  justify,  ranged
  320. left,  ragged  right, oikea liuhureu-
  321. na, flush left), oikean reunan (righ-
  322. t  justify, ragged left, flush right)
  323. tai  molempien  reunojen (full justi-
  324. fy)  mukaan, tai se voidaan keskittää
  325. (centering).   Toiset  ohjelmat  ovat
  326. parempia  molempien reunojen tasaajia
  327. kuin  toiset.  Pahimmillaan full jus-
  328. tify  on kun kone yrittää taittaa ly-
  329. hyttä  sanaa  koko  rivin  pituudelta
  330. tyyliin,  joka  on  hirveää katselta-
  331. vaa.  Myös  ylipitkät  sanavälit ovat
  332. harvinaisen rumia. Nämä kauheudet tu-
  333. lee  korjata  ajoissa lisäämällä esi-
  334. merkiksi  piilotavuja  (hyphenation).
  335. Tavutus tulee tarkastaa. Suomen kiel-
  336. tä ei voida tavuttaa englanninkielis-
  337. ten sääntöjen pohjalta.
  338.  
  339. Vasemman  reunan  tasausta  syrjitään
  340. usein  liian tavallisena, mutta se on
  341. useimmiten  järkevin  vaihtoehto. Mo-
  342. lempien reunojen tasausta tulee käyt-
  343. tää  vain, mikäli palsta on riittävän
  344. leveä  ja  tekstiä  on tarpeeksi. Fa-
  345. xeissa ja lyhyissä muistioissa ei pi-
  346. täisi  käyttää  muuta  kuin  vasemman
  347. reunan  tasausta. Kapeilla palstoilla
  348. vasemman  reunan  tasaus saattaa jät-
  349. tää  suuria  aukkoja oikeaan reunaan,
  350. jolloin tavutus käy pakolliseksi.
  351.  
  352. Oikean    reunan    tasausta  voidaan
  353. yleensä käyttää vain tekstistä irroi-
  354. tetuissa  lainauksissa  ja  joissakin
  355. taiteellista  vaikutelma luovissa si-
  356. vun  elementeissä.  Keskitystä käyte-
  357. tään  yleensä  otsikoissa, tosin tai-
  358. teellinen  taittaja  keksii  sillekin
  359. uusia käyttötapoja.
  360.  
  361. Rivit  voidaan muotoilla useaan pals-
  362. taan  tai  ne  voidaan  pitää yhdessä
  363. palstassa.  Yleensä  palstoja  mahtuu
  364. A4-sivulle  korkeintaan  kaksi. Sivun
  365. toiseen  reunaan voi jättää suuremman
  366. marginaalin  mahdollista  mapittamis-
  367. ta  silmällä  pitäen. Ylileveä margi-
  368. naali  luo  myös hyvän paikan asettaa
  369. kuvia  ja  kaavioita. Kolme yleisintä
  370. sivuntaittotapaa  on  esitetty kuvas-
  371. sa.
  372.  
  373. Yksipalstainen  dokumentti  on kaksi-
  374. palstaista   helppolukuisempi.  Rivin
  375. pituuden  tulisi kuitenkin jäädä aina
  376. alle  70 merkkiin, mieluiten 50 merk-
  377. kiin.  Rivien pitäisi olla vierekkäi-
  378. sillä  palstoilla  täsmälleen samalla
  379. kohtaa.  Kannattaa luoda dokumentille
  380. pohja  (grid,  template),  jonka  mu-
  381. kaan  on helppo asetella kaikki rivit
  382. ja kuvat kohdalleen.
  383.  
  384. Kappaleiden  väliin  pitää jättää ai-
  385. nakin  puoli  riviä  tilaa, mieluiten
  386. yksi.  Mikäli tähän ei ole varaa, va-
  387. jaan  sentin  sisennys  kappaleen al-
  388. kuun  on  hyväksi.  Tietääkseni paki-
  389. noitsija nimeltä Jari Tervo on jättä-
  390. nyt  eräässä  kirjassaan  kappalejaon
  391. kokonaan pois, mutta sitä ei pidä ko-
  392. keilla  YO-aineessa. Kirjaimien välin
  393. tulee  olla  sananväliä  pienempi  ja
  394. tämän  puolestaan  rivinväliä pienem-
  395. pi.
  396.  
  397. Tekstin   korostamisessa  ei  pitäisi
  398. käyttää    alleviivausta  (underline)
  399. vaan  aina  korostusta  (paksunnettu,
  400. bold)  tai  kursiivia  (italics). Vä-
  401. liotsikoissa  on hyvä käyttää paksun-
  402. nosta. Yksi suosituimmista leipäteks-
  403. tifonteista  on  Times  Roman,  koska
  404. sen luettavuus on erittäin hyvä.
  405.  
  406. ·····································
  407. · 5. Yleinen sivunasettelu ··········
  408. ·····································
  409.  
  410. Sivunasettelussa  tarvitaan  taiteel-
  411. lista  silmää, ellei kyseessä ole vi-
  412. rallinen  dokumentti,  jonka ulkomuo-
  413. don  määräävät lähinnä standardisoin-
  414. tijärjestöt  ja joiden kirjoittamista
  415. opetetaan   yläasteen  konekirjoitus-
  416. tunneilla.  Kun  länsimaisen  ihmisen
  417. eteen   tuodaan  kuva,  hän  aloittaa
  418. vaistomaisen  yleissilmäyksen  luomi-
  419. sen  vasemmasta yläkulmasta ja kulkee
  420. printterin   tavoin  oikeaan  alakul-
  421. maan  2-5  rivillä.  Sen jälkeen luo-
  422. daan  yleissilmäys suoraan vasemmasta
  423. yläkulmasta   oikeaan  alakulmaan  ja
  424. vasemmasta  alakulmasta  oikeaan ylä-
  425. kulmaan.  Sen  jälkeen  lukijalla  on
  426. kohtuullinen  yleiskuva sivusta. Tämä
  427. katseen  liike  on todettu tutkimalla
  428. esim.  taideteoksia  katselevaa ylei-
  429. söä,  eikä sitä pysty itse välttämät-
  430. tä huomaamaan.
  431.  
  432.  
  433.  
  434.  
  435.  
  436.  
  437.  
  438.  
  439.  
  440.  
  441.  
  442.  
  443.  
  444.  
  445.  
  446.  
  447.  
  448.  
  449.  
  450.  
  451.  
  452.  
  453. Katseen  liikettä  tulee  osata käyt-
  454. tää  hyväksi. Sivun asettelussa tuli-
  455. si löytää "johtolanka", joka vie kat-
  456. seen  joustavasti  vasemmasta yläkul-
  457. masta  oikeaan  alakulmaan. Sellaisia
  458. ovat  esim.  kuvien  sopiva asettelu,
  459. yhtiön  logo  tai graafiset elementit
  460. kuten kolmiot, viivat, neliöt ja pal-
  461. lot.
  462.  
  463. Tekstikappaleiden    on  jakauduttava
  464. sivuille    siten,  että  sivunvaihto
  465. osuu kappalevaihdon kohdalle tai kap-
  466. paleesta  jää  sivun  alkuun tai lop-
  467. puun  ainakin kolme riviä. Pelkää vä-
  468. liotsikko sivun lopussa kappaleen al-
  469. kaessa  vasta  seuraavalta sivulta on
  470. rumaa  ja  keskeyttää lukijan ajatuk-
  471. senjuoksun.
  472.  
  473. Asettele  kuvat  ja teksti niin, että
  474. aukeaman  sivut  "keskustelevat" kes-
  475. kenään. Katsele koko aukeaman esikat-
  476. selua  (preview,  print preview) rau-
  477. hassa  ja  mieti, miten voisit paran-
  478. taa  layouttia.  Sivulla pitäisi olla
  479. tyhjää valkoista aluetta jopa 50 pro-
  480. senttia.  Se luo ilmavan tunnelman ja
  481. nopeuttaa lukemista.
  482.  
  483. Esimerkkejä  hyvästä  sivunasettelus-
  484. ta  ovat  mm.  Image-lehti,  National
  485. Geographic  (jonka valokuvat ovat ai-
  486. na  mahtavia)  ja  useimmat taideleh-
  487. det.  Huonoina  esimerkkeinä toimivat
  488. mm.   Hakkeri-lehti  (jälleen...)  ja
  489. useimmat  koulun Apple Macintosheilla
  490. tehdyt  yläasteen  ATK-tunnin tuotok-
  491. set.  Kannattaa  ostaa esim. Image ja
  492. tutkia  sivujen  layoutteja. Merkitse
  493. parhaimmat  innovaatiot  muistiin  ja
  494. käytä niitä törkeästi hyväksesi. Näi-
  495. den  lehtien  tekijät  ovat rautaisia
  496. ammattilaisia  ja pitkään opiskellei-
  497. ta.  he  tietävät  miten tehdään hyvä
  498. ja tasapainoinen julkaisu.
  499.  
  500. ·····································
  501. · 6. Valokuvat ······················
  502. ·····································
  503.  
  504. Aukeamaa  tulee  käsitellä  myös  sen
  505. mukaan,  mitä kuvat esittävät. Kuvis-
  506. sa  on  yleensä tietty liike oikealle
  507. tai  vasemmalle  (tehtaan savu, auto-
  508. jen  suunta, voimakkaita linjoja ym.)
  509. ja  ne  tulee asetella vasemmalle tai
  510. oikealle  sivulle  sen  mukaan, minne
  511. liike  osoittaa.  Perussääntö  on se,
  512. ettei liike saa osoittaa poispäin pa-
  513. perilta  kulkematta ensin jonkin muun
  514. ylitse.   Näin  vältetään  "rauhaton"
  515. sivunasettelu.  Valokuvat  tulee aina
  516. asetella   symmetrisesti  tai  sitten
  517. täysin eri koossa täysin eri paikkoi-
  518. hin. Kuvat esimerkiksi haastatelluis-
  519. ta ihmisistä kuuluvat aina vastakkai-
  520. selle  sivulle ja ihmiskuvista ei saa
  521. rajata  pois  niihin kuuluvia ruumii-
  522. nosia jos kameramies ne on kuvaan mu-
  523. kaan ottanut. Kuvista poistetaan häi-
  524. ritsevät  elementit (esim. haastatel-
  525. tavan  kuvasta  poistetaan  taustalla
  526. heiluva napatanssija).
  527.  
  528. Samaa  sarjaa  olevat  kuvat, esimer-
  529. kiksi  kokouksen osanottajien naamat,
  530. tulee  esittää  samankokoisina. Kuvan
  531. asettaminen  marginaaliin  niin, että
  532. sivun  reuna  "katkaisee"  kuvan  tuo
  533. sille  energiaa  mutta samalla vähen-
  534. tää  sivun  stabiiliutta.  Kuva "vuo-
  535. taa" (bleeding) reunan yli.
  536.  
  537. Jos  asettelet kuvat niin, että teks-
  538. ti  juoksee niiden ympärillä, kuva ei
  539. saa  katkaista  palstaa kuin puoleen-
  540. väliin.  Mikäli  kuva katkaisee pals-
  541. tan   kokonaan  (neliönmuotoiset  ku-
  542. vat),  katsoja olettaa kappaleen lop-
  543. puvan  kuvaan.  Kuvat  tulisi asettaa
  544. niin,  että niiden jälkeen ei sivulla
  545. ole  enää  tekstiä,  tai että teksti-
  546. kappale  vaihtuu  kuva  kohdalla, tai
  547. että  teksti  jatkuu  kuvan  rinnalla
  548. (tällöin   on  muistettava  se,  että
  549. palstan  leveyden  on kuvan kohdalla-
  550. kin  oltava  vähintään puolet alkupe-
  551. räisestä).  Jos  teksti  jatkuu kuvan
  552. rinnalla,  ei se saa tehdä sitä kuvan
  553. molemmilla  puolilla.  Tällöin lukija
  554. joutuu  hyppäämään  kuvan  yli jokai-
  555. sella  rivillä ja se vaikeuttaa teks-
  556. tin ymmärtämistä.
  557.  
  558. Valokuvien  pitäisi  olla tarkkuudel-
  559. taan  tulostusta vastaavia. 300 dpi:n
  560. laserkirjoittimella  printattavat ku-
  561. vat  on  skannattava myös 300 dpi:llä
  562. ja  vastaavasti  2400  dpi:n ammatti-
  563. laislaitteet  vaativat  ammattilaiss-
  564. kannauksen. Kuvaa voi yleensä pienen-
  565. tää,  mutta  suurentamisessa on muis-
  566. tettava  se, että esim. kuvan suuren-
  567. taminen  pituus-  ja  leveyssuunnissa
  568. kaksinkertaiseksi  kasvattaa sen pin-
  569. ta-alan  nelinkertaiseksi - 300 dpi:n
  570. printtaus  vaatii   600  dpi:n  skan-
  571. nauksen. Kuvan suhteet on aina säily-
  572. tettävä,  ellei  ole  tarkoitus luoda
  573. venyneitä kasvoja.
  574.  
  575. Kuvat  vievät  paljon levytilaa. Har-
  576. maasävykuvaa ei pitäisi tallentaa vä-
  577. rillisenä.  300 dpi:n tulostuslaitet-
  578. ta  varten  on myöskin turha skannata
  579. kuvia  600  dpi:llä, ellei niitä suu-
  580. renneta.  Jos kuvan ympäri kierretään
  581. tekstiä,  kuvan  on paras olla yksin-
  582. kertainen  ääriviivoiltaan. Mitä tar-
  583. kempi   tulostuslaite,  sitä  enemmän
  584. pisteitä ääriviivassa on ja koska oh-
  585. jelma  käy  koko ääriviivan läpi, jo-
  586. kin  ammattilaistason 2400 dpi:n lai-
  587. te  saattaa  jämähtää kohdassa, jossa
  588. mustesuihkusi mietti viitisen minuut-
  589. tia. Fraktaalit jylläävät jälleen.
  590.  
  591. ·····································
  592. · 7. Listat, taulukot sekä otsikot ··
  593. ·····································
  594.  
  595. Listat  alkavat yleensä ranskalaisil-
  596. la viivoilla tai pisteillä. Jotkut e-
  597. rikoisfontit (Wingdings, Dingbat) si-
  598. sältävät osoittavia sormia, ilopallo-
  599. ja  ja tähtiä, mutta ne eivät yleensä
  600. sovellu  muuhun  kuin rentoon mainos-
  601. tekstiin,  ja silloinkin itse suunni-
  602. teltu  (esim. yhtiön logo) toimii pa-
  603. remmin  kuin  pussillinen  Adoben tai
  604. Microsoftin luomuksia.
  605. Listoissa,  jotka  ovat  monirivisiä,
  606. rivien  alku  tulee  tasata ensimmäi-
  607. sen  rivin  ensimmäisen kirjaimen mu-
  608. kaan,  ei varsinaisen  rivin  alkuun.
  609.  
  610. Taulukot  tulisi aina tehdä vektorig-
  611. rafiikalla  eikä bitmap-kuvina, koska
  612. tällöin  niitä  voi paremmin hallita.
  613. Useat  taulukkolaskentaohjelmat  pys-
  614. tyvät  tuottamaan  sopivia  graafisia
  615. esityksiä.  Tavallisen  taulukon  saa
  616. usein aikaiseksi jopa tekstinkäsitte-
  617. lyohjelman    taulukkogeneraattorilla
  618. (esim.  Microsoft Word). Tällöin tau-
  619. lukossa  ovat  pystyviivat sarakkeita
  620. rajoittamassa   usein  turhia,  mutta
  621. vaakaviivat sitäkin tärkeämpiä.
  622.  
  623. Graafisen  esityksen tapa tulee vali-
  624. ta  huolellisesti.  Määrien muutokset
  625. kuvataan  helpoiten  käyrinä; osuudet
  626. piirakkadiagrammeina  (joista on mai-
  627. nittava  niiden  "räjäyttäminen"  eli
  628. exploding:  piirakasta  saa irroittaa
  629. korkeintaan  kaksi  viipaletta  eril-
  630. leen,  ei  enempää);  ja määrien suh-
  631. teet  kuvataan  helpoiten pylväsdiag-
  632. rammeina    (2-  tai  3-ulotteisina).
  633.  
  634. Diagrammien   eri  osien  erottaminen
  635. toisistaan on tehtävä huolella. Vaik-
  636. ka  kuvaruudulla eri rasterit erottu-
  637. vat hyvin toisistaan, esimerkiksi en-
  638. simmäisen  faxauksen jälkeen ei niis-
  639. tä yleensä saa enää mitään selvää.
  640.  
  641. Otsikot    ovat  leipätekstin  ohella
  642. tärkeä  osa  dokumenttia.  Pääotsikon
  643. on  oltava jämäkkä. Sans serif-fontit
  644. sopivat  tarkoitukseen  alleviivttuna
  645. parilla  jykevällä viivalla. Pääotsi-
  646. kon  ja väliotsikon välimatkan on ol-
  647. tava  suurempi  kuin  väliotsikon  ja
  648. leipätekstin.  On hyvä säilyttää yksi
  649. ja  sama  otsikointityyli  läpi  koko
  650. julkaisun vaikka se koostuisi erilli-
  651. sistä artikkeleista. Otsikoinnin "ta-
  652. sot" tulisi rajoittaa kolmeen eli pä-
  653. äotsikoihin,  väliotsikoihin ja teks-
  654. tiin. Väliotsikon väliotsikot sekoit-
  655. tavat lukijaa.
  656.  
  657. ·····································
  658. · 8. Väriä ··························
  659. ·····································
  660.  
  661. Kuvaruudulla   käytetään  RGB-väripa-
  662. lettia,  jossa  punaisesta, vihreästä
  663. ja  sinisestä  valosta  luodaan kuva.
  664. Kaikki värit yhdessä muodostavat val-
  665. koisen.   Painotekniikassa  käytetään
  666. sen  sijaan CMYK-palettia (syaani eli
  667. sininen,  magenta  eli punainen, kel-
  668. tainen  ja  musta).  Ohjelmasta riip-
  669. puen  näytön  värit vastaavat enemmän
  670. tai vähemmän  painettuja värejä. Tie-
  671. tyt monitorit voi säätää siten,  että
  672. niiden kuvaruudulle  tulostuvat värit
  673. vastaavat  tarkasti  CMYK-värikarttaa
  674. ja   Apple    on   kehittänyt  varsin
  675. edistyneen  systeemin, jossa ohjelman
  676. värit säätyvät printterin mukaan. Jos
  677. teet  4-värijulkaisun,  sinun  täytyy
  678. saada  kuvasi  värieroteltua  (colour
  679. separation).   Sen  tekee  kirjapaino
  680. suurta rahasummaa vastaan tai oma oh-
  681. jelmasi,  jos  se  on tarpeeksi hyvä.
  682. Jokaista  sivua  varten tulee tällöin
  683. printteristäsi  neljä  kuvausvalmista
  684. originaalia  (muista  valita printte-
  685. riasetuksistasi  värierottelu). Ne on
  686. aseteltava  tarkasti päällekäin. Sil-
  687. loin  ohjelmasi  on osattava tulostaa
  688. sivun  marginaaleihin myös kohdistus-
  689. merkit (registration marks).
  690.  
  691. 4-väritekniikkaa  vaatimattomampi  on
  692. kakkosvärin   käyttäminen  (spot  co-
  693. lour),  jolloin mustan lisäksi paine-
  694. taan  esim.  100  % syaania tietyille
  695. alueille.  Halvat  esitteet  on tehty
  696. juuri  näin.  Se  piristää  julkaisua
  697. mutta  saa sen myös joskus näyttämään
  698. halvalta.  Jos  haluat päästä halval-
  699. la  värierotteluissasi,  mutta haluat
  700. silti    käyttää   useita  värisävyjä
  701. esim.  graafisissa kappaleissa, käytä
  702. nk.  sataprosenttisia  värejä.  Värit
  703. tuotetaan  rasteroimalla  ja satapro-
  704. senttisessa  värissä on rasteri täyn-
  705. nä. 50-prosenttisessa puolet pinta-a-
  706. lasta  on  väriä  ja puolet valkoista
  707. (tuloksena    vaaleampi  väri).  Tämä
  708. siis  mikäli  värit  asetellaan käsin
  709. valopöydällä  eikä DTP:llä. Muut pro-
  710. sentit  nimittäin  luodaan  ottamalla
  711. negatiiveja  muista  prosenteista (e-
  712. sim.  20-prosenttinen  saadaan aikaan
  713. ottamalla  negatiivi 80-prosenttises-
  714. ta) ja se on tällöin työläämpää.
  715.  
  716. Ei  ainoastaan  painoväri  vaan  myös
  717. paperin  väri  on  tärkeä osa julkai-
  718. sua.  Tutkimukset  ovat  osoittaneet,
  719. että  paperin väri on se tekijä, joka
  720. esimerkiksi  valkoisen  paperin  tul-
  721. van  keskeltä jää mieleen kiireiselle
  722. konttoristille.  Jos  yhtiösi mainok-
  723. set tulevat aina samanvärisellä sini-
  724. sellä  paperilla, löytyvät ne tarvit-
  725. taessa helposti ja nopeasti.
  726. ·····································
  727. · 9.  Julkaisun lopullinen asu ······
  728. ·····································
  729.  
  730. Julkaisusi  kansi  kiinnittää  katso-
  731. jan  huomion  ensimmäisenä.  Sen jäl-
  732. keen  dokumentissa tulisi olla sisäl-
  733. lysluettelo  mikäli dokumentin pituus
  734. ylittää  neljä sivua. Sisällysluette-
  735. loon kuuluvat myös väliotsakkeet. Si-
  736. vunumeroinnin   voi  jättää  ohjelman
  737. huoleksi,  mikäli  se  siihen pystyy.
  738. Sivunumero tulisi kirjoittaa tarpeek-
  739. si  isolla,  mieluiten  12  pisteellä
  740. tai  yli.  Sivunumeroihin  ei tarvita
  741. mitään  "sivu"-sanaa,  pelkkä  numero
  742. ja mahdollisesti jokin graafinen ele-
  743. mentti   riittää.  Sivulla  voi  olla
  744. myös   header/footer  (running  head)
  745. eli sivun yläreunan/alareunan muistu-
  746. tus siitä, mistä aiheesta teksti sil-
  747. lä   hetkellä  kertoo.  Nämä  pitäisi
  748. taittaa  mahdollisimman  huomaamatto-
  749. malla fontilla, mutta tietenkin luku-
  750. kelpoisesti.
  751.  
  752. Tulostuksen  voi tehdä jopa matriisi-
  753. kirjoittimella,  mutta sen resoluutio
  754. ulottuu  ehkä  noin 240 dpi:hin. Mus-
  755. tesuihkut  ja  laserit  pääsevät  300
  756. dpi:hin  (nykyään 600 dpi:n laserkir-
  757. joittimet   yleistyvät).  Kirjapainot
  758. käyttävät    jopa  useamman  tuhannen
  759. dpi:n  laitteita. Ennen kuin tulostat
  760. lopullisen  vedoksesi,  tulosta doku-
  761. mentti oikolukua varten. Mikäli lähe-
  762. tät tekstin painoon, tulosta se koto-
  763. na  ja  liitä tulosteesi mukaan. Pai-
  764. noon  lähetettäessä  sopiva formaatti
  765. kuville on TIFF ja dokumentille Post-
  766. Script.  Käyttämiesi fonttien on hyvä
  767. olla   Adoben  kirjasimia.  Tietenkin
  768. kannattaa  ottaa selvää painosta min-
  769. kälaisia ohjelmia heillä on ja minkä-
  770. laisia kirjasimia heiltä löytyy, kos-
  771. ka  ylläolevat  ohjeet perustuvat ai-
  772. noastaan yleisimpiin formaatteihin.
  773.  
  774. Painot   veloittavat  filmien  teosta
  775. hunajaa,  joten on paras tarkistaa e-
  776. rityisesti  fonttien saatavuus. Mikä-
  777. li  käyttämäsi  fontti puuttuu painon
  778. valikoimista,  saattaa Jurassic Park-
  779. tyylinen  otsikkosi  tulostua Courie-
  780. rilla. Jos taas lähetät valmiit pape-
  781. ritulosteet  kuvattaviksi,  kannattaa
  782. ostaa  huippuluokan paperia varsinkin
  783. mustesuihkukirjoittimiin.   Tulos  on
  784. huomattavasti  parempi  kuin pelkällä
  785. kopiopaperilla.
  786. Muista  myös ehdottomasti mainita mi-
  787. hin  kokoon  tulostuksen haluat. Tab-
  788. loid-koko  on  erilainen  kuin A4, ja
  789. useimmat  laserit  eivät  niele  kuin
  790. A4:ta,  joten oma esimerkkiprinttauk-
  791. sesi  painolle voi johtaa siihen, et-
  792. tä  tabloidiksi aikomasi lehti ilmes-
  793. tyykin A4-kokoisena...
  794.  
  795. Antti Vähä-Sipilä
  796.  
  797.  
  798.  
  799.  
  800.  
  801.  
  802.  
  803.  
  804.  
  805.  
  806.  
  807.  
  808.  
  809.  
  810.  
  811.  
  812.  
  813.  
  814.  
  815.  
  816. Lähteet  ja  väitteitteni perustelut:
  817.  
  818. PC  Magazine:  How  to  create a per-
  819. fect document. September 1993 supple-
  820. ment.   Kuvaamataito  1:  Sommittelu.
  821. Yläasteen    ja  lukion kuvaamataito:
  822. Julkaisun  luonti ja taittaminen. Li-
  823. säksi: työskentely kirjapainossa.
  824.  
  825.